Harrastukset

Musiikista ja runoudesta

Musiikkia olen harrastanut lapsesta saakka. Meillä laulettiin ja soitettiin paljon ja nimellä Tikkasen perheyhtye kiersimme esiintymässä eri puolilla Suomea. Oma instrumenttini on piano. Kaikenlaista musiikkia kuunneltiin radiostakin. Sittemmin perustimme myös gospelyhtyeen Pax Tecum, jonka keikat ulottuivat Hollantiin ja myös kansainvälisille gospelmusiikin festivaaleille Niveillesiin, Belgiaan. Käänsimme suuren osan ohjelmistostamme itse ranskaksi ja englanniksi sitä varten. Olen laulanut muissakin kokoonpanoissa, mm. Ruotsin vuosina ryhmissä Emigrants ja Kaks pappia ja kitara.

Satunnaisesti olen päässyt laulamaan Lauttasaaren kirkon kamarikuorossa, jonka vakiojäseniä mieheni on:

Lauttasaaren kirkon kamarikuorolaisia Hampurin
merimieskirkon pihalla syyskuussa 2007

Olen itsekin perustanut kaksi kuoroa ja toiminut niiden johtajana. Ensimmäinen on alunperin Örebron Suomalaisen Seuran kuorona tunnetun Örebron Suvilaulajat –kuoro (1988). Se toimii edelleen, nyt seurakunnan kuorona. Toinen taas on Tammisaaren päiväkodin kuoro, joka toimi vuosina 1995-2001 Tammisaaren suomenkielisessä päiväkodissa.

Örebron Suvilaulajien ensimmäinen esiintyminen – Ruotsinsuomalaisten
ensimmäisillä valtakunnallisilla laulujuhlilla 1990 Örebron Brunnsparkenissa

Harrastan myös säveltämistä ja runoilen (ks. Messut, Muu hengellinen musiikkituotantoni). Runous on lähellä sydäntäni muutenkin, tutkinhan virsiäkin eri kielillä (suomi, saksa, ruotsi, englanti, ranska, tanska, norja, eesti …).

Luonnosta

Kuljen mielelläni luonnossa ja seuraan huvikseni erityisesti merilintujen elämää – lintujen nimiä arvaillen ja opetellen. Lauttasaaressa on hyvä asua ja kulkea pitkin rantoja. Varsinainen lintubongari en ole, vaikka oikeastaan toivoisin olevani. Täkäläisissä rantamaisemissa bongarit ovat pysyvä osa luontoa. Mutta lajeja on karttunut muistiini vähitellen. Joukossa on enemmän tai vähemmän tavallisia.

Rantamaisemassa kyhmyjoutsenta ihailemassa

Itse asiassa innostukseni syttyi Tammisaaressa: kerran riparia seurakunnan leirikeskuksessa pitäessäni näin nurmikolla eksoottisen linnun, jollaista en koskaan muistanut aiemmin havainneeni. Kyseessä oli meriharakka – strandskata. Täällä Lauttasaaressa niitä on sitten vuosien varrella näkynyt pilvin pimein. Tässä yksi lajinsa edustaja kadunylityksessä Lauttasaaressa – asiallisesti (lähes) suojatietä käyttäen:

Meriharakka suojatien lähistöllä katua ylittämässä

Lajien tunnistus ei maallikolle ole välttämättä helppoa. Kesemmällä on mukava seurata vesilintujen poikueita. Isokoskeloemon selässä saattaa salamatkustaa kahdeksankin poikasta.

Piilokuva: Kuinka monta laulavaa kalalokkia?

Toinen “luonnollinen” kiinnostuksen kohteeni ovat Etelä-Suomen rannikkoalueen kasvusto ja kasvit ylipäätänsä. Esimerkiksi kevätkellot (Leucojum vernum) nousevat aivan kuolleen näköisestä maasta jälleen kerran. Ne muistuttavat samaan amarylliskasvien lajiin kuuluvia lumikelloja. Hentoiset ja sirot metsätähdet (Trientalis europaea) taas kuuluvat alkukesän kasvustoon. Jotenkin yllättävältä tuntuu, että ne kuuluvat esikkokasveihin.

alkukesäinen metsätähti Lauttasaaressa

Näiden harrastusten pohjalta olen pikkuhiljaa alkanut kiinnostua myös valokuvauksesta. Kun hiljakkoin sain uuden kameran, olen sillä näpsinyt omaksi ilokseni varsinkin luontokuvia, jollaisia mieheni on ottanut jo pidempään.

Kirjallisuudesta, historiasta ja matkailusta

Runouden lisäksi kaunokirjallisuus, dekkarit, psykologia, historia ja hartauskirjallisuus kiinnostavat minua. Viime aikoina olen lueskellut erityisesti hallinto-, sota- ja kirjapainotaidon historiaa sekä teologista antropologiaa eri kielillä. Kirjoitan paljon, varsinkin tieteellisiä artikkeleita (ks. Tiede, kansainvälinen tutkimustyö). Vastapainoa tuovat vaikkapa sarjakuvat. Historiasta on sanottu, että se on ihmiskunnan muisti. On hyvä tietää, keitä, mitä ja millaisissa oloissa on ollut ennen meitä. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti Ruotsin suurvalta-aika, varsinkin 1600-luku. Retkeily ja matkailu ovat mieluisia. Pidän ylipäätänsäkin kansainvälisestä ilmapiiristä, ihmisten kanssa olemisesta ja eri kielistä sekä kulttuureista.

Berliinissä. Taustalla Gedächtniskirche.