Tiede, kansainvälinen tutkimustyö

VÄITÖSKIRJA

Väitöskirjani tein Helsingin yliopistossa (kirkkohistorian laitos, yleinen kirkkohistoria). Teos, joka julkaistiin Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarjassa vuonna 1996 (n:o 172) käsitteli sekä eurooppalaisen että globaalin virsikirjahistorian kannalta varsin merkittävää saksalaista orpokotivirsikirjaa Geist=reiches Gesang=Buch. Laajan väitöskirjani (502 s.) pääotsikko on: Geist=reiches Gesang=Buch vuodelta 1704 pietistisenä virsikirjana. Se on saatavissa vaikkapa Kansalliskirjastosta lainaksi tai sen voi ostaa Tiedekirjasta. Vaikka se on pääasiassa suomeksi kirjoitettu, sitä on tavanomaista huomattavasti useampi kappale saatavilla myös mm. saksalaisissa tieteellisissä kirjastoissa: Väitöskirjassa on saksankielinen tiivistelmä (Zusammenfassung) sekä  mm. runsaasti alan tutkijoita kiinnostavia taulukoita.

Tutkimani orpokodin virsikirja oli painettu Hallessa vuonna 1704. Tuohon aikaan Saksassa lähes kuka tahansa saattoi painattaa virsikirjoja, jos vain oli rahaa. Niissä oli usein frontispiisi eli kansikuva (kuparipiirros). Tässä kirjassa kansikuva, joka tiivistää koko kirjan sanoman, edustaa tyylillisesti rehevää barokkia, mutta aihepiiriltään aivan uutta ajattelua. Koska kirjasta tuli suoranainen bestseller, sekä sen kansikuva että vielä enemmän sisältö vaikuttivat lukemattomiin muihin kirjoihin ei vain Saksassa, vaan ympäri Eurooppaa ja lopulta eri puolilla maailmaakin. Kirjasimet edustavat tuolloin tavallista fraktuuraa:

geist
Geist=reiches Gesang=Buch 1704:n kansikuva

MITÄ HYMNOLOGI TEKEE?

Hymnologiaa on sanottu virsiä tutkivaksi käytännöllisen teologian haaraksi. Se on kuitenkin jo perusluonteeltaan poikkitieteellistä ja voi em. teologian alan lisäksi “pitää sisällään” hyvin monenlaisia näkökulmia ja tieteenaloja – vaikkapa seuraavia: yleinen kirkkohistoria (ja eri maitten, esim. Suomen kirkkohistoria), systemaattinen teologia, (kirkko)sosiologia, historia (Suomen, Pohjoismaitten, yleinen), kirjallisuudenhistoria, kielitiede ja kielten tutkimus, kirkkomusiikki, musiikkitiede, valistuksen tutkimus, kulttuurihistoria, politiikan tutkimus, psykologia, runouden tutkimus, eksegetiikka …

Lähes kaikkien näiden alojen edustajia olen tavannut kansainvälisissä tutkijakokouksissa. Virsiä ja virsikirjoja voidaan siis tutkia vaikkapa jostakusta em. näkökulmista tai yksi tutkimus voi käsittää useampia katsantokantoja. Ehkä esim. politiikan tutkimus näyttää äkkiseltään tässä kohdin mahdottomuudelta, mutta se tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, jos haluaa tehdä tutkimusta vaikkapa toisen maailmansodan aikana julkaistusta, hallitukselle myötämielistä suhtautumista edistävästä saksalaisesta sotilasvirsikirjasta. Sellaisen sain äsken käsiini. Myös esim. valistuksen aikana virsikirjojen sanoja muutettiin hyvinkin radikaalisesti, jotta ne sopisivat tuon virtauksen ajatusmaailmaan. Tutkimus onkin osoittautunut näkökulmia varsin monin tavoin avartavaksi. Jäsenyys kansainvälisessä tutkijayhteisössä on suuresti rikastuttanut elämääni, tuonut uusia yhteyksiä eri maihin, kulttuureihin ja kirkkokuntiinkin. Suomessakin on oma, pieni tutkijayhteisönsä. Kuulun myös kansainväliseen virsitutkimusseuraan IAH:han (Internationale Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie) ja Suomessa Hymnologian ja liturgiikan seuran hallitukseen.

kollega
keskustelu amerikkalaisen kollegan kanssa Saksassa

JATKOTUTKIMUKSESTA

Väitöskirjani aiheena oleva virsikirja vei minut jo DDR-aikana itäiseen Saksaan, Halleen. Huomasin hämmästyksekseni, että se orpokotirakennusten kokonainen kortteli (Hallen eli Francken laitokset), jonka yhteydessä kirja syntyi, oli edelleen olemassa. Tosin se oli varsin huonossa kunnossa. Saksojen yhdistyttyä laitokset perustettiin uudelleen. Tältä ne näyttivät kesällä 2009:

franckens
Ns. Francken laitosten julkisivu (nykyisin laitokset ovat  osa Halle-Wittenbergin yliopistoa). Tekstissä on laitosten motto: “Kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. (Jes. 40:31)

Noissa laitoksissa Hallen kaupungissa ei painettu vain sitä virsikirjaa, josta väittelin. 10 vuotta myöhemmin, 1714, sen toimittaja julkaisi toisen tärkeän kirjan. Molemmissa olleista virsistä moni elää edelleen – eri puolilla maailmaa. Olen löytänyt niitä yhtä lailla Afrikasta, Intiasta, USA:sta kuin Euroopan eri maistakin (myös esim. Venäjältä). Meidänkin virsikirjassamme niitä tai nimenomaan niiden kautta tunnetuiksi tulleita on useita – joko sanoituksina tai sävelminä (sanoitukset: esim. virret 89, 220, 302, 329, 401; sävelmät: esim. 140= 194, 168, 220 ja 399). Niihin kuuluu myös Joachim Neanderin sanoittama virsi Kiitos nyt Herran (Lobe den Herren), jota arvostettu saksalainen tutkijakollegani, tohtori Christian Bunners on kutsunut maailman suosituimmaksi virreksi.

franckens_puhe
Tässä olen pitämässä sektioesitelmää Halle-Wittenbergin yliopiston Francken laitoksissa kesällä 2009 järjestämässä III kansainvälisessä pietismin tutkijoitten kokouksessa. Esitelmiä pidettiin toista sataa ja olin ainoa suomalainen esitelmän pitäjä.

Virsien kulkeutuminen maasta toiseen on oma jännittävä, kansainvälinen historiansa. Meillekin esim. yksi näistä virsistä, virsi 405 (Kirkkautta kohti kulje), tuli Afrikan kautta. Toisaalta virsien siirtyminen maasta toiseen kertoo myös pietismin kansainvälisyydestä ja ekumeenisuudesta.

freyling
Johann Anastasius Freylinghausen

Näinkin siis käy joskus: vaatimattomista oloista syntyy suorastaan globaali menestys. Molemmat virsikirjat toimitti Johann Anastasius Freylinghausen (1670-1739), musikaalisuudestaan tunnettu runoilijapappi. Hän toimi Hallen orpokodissa ja muissa laitoksissa noin 20 vuotta elämästään vain ruoka- ja asuinsija -palkalla – niinkuin todella moni muukin pappi, lääkäri tai muun ammatin harjoittaja innostui kutsumuksesta orpokodissa, sen kouluissa ja muissa yksiköissä tekemään. 48-vuotiaana hänestä tuli tunnetun pietistijohtaja August Hermann Francken, noitten laitosten johtajan ja perustajan, vävy. Morsian, Johanna Anastasia Francke, oli vasta 18-vuotias.

Freylinghausen oli varsin taitavasti osannut yhdistää kirjaansa vanhaa virsiainesta (esim. kaikki Martti Lutherin virret) ja barokin olennaisimman runouden kauneimpine sävelmineen (Paul Gerhardt, Johann Rist, Johann Crüger jne). Niiden lisäksi kirja, jota käytettiin oppikirjana orpokodin kouluissa, koostui uusista pietistien virsistä. Hallen orpokodissa laulettiin päivittäin paljon. Musiikkia kuulemaan ja lauluun osallistumaan alkoi tulla väkeä ensin kaupungista, sitten eri puolilta Saksaa ja lopulta Euroopan eri maistakin. Kävi siellä suomalaisia ja ruotsalaisiakin. Virret viehättivät, into syttyi ja ne kulkeutuivat jo silloin maasta toiseen. Ei ollut itsestään selvää, että virsikirjoissa olisi nuotit. Tässä kuitenkin oli – ja myös orpolasten, tyttöjenkin, oli tarkoitus oppia lukemaan niitä:

nuotit
Nuottikuvaa (Freylinghausenin Geist=reiches Gesang=Buch 1704). Paul Gerhardtin Virren Auff/ auff& mein Hertz mit freuden anonyymi, tässä kirjassa painettu sävelmä. Tätä sävelmää käytetään mm. virsikirjamme virressä 399 (Taas armon kyllyydestä).

Pietismi oli luterilaisen kirkon ensimmäinen suuri uudistusliike. Sen näkökulma maailmaan oli globaali. Ehkä kirjan menestykseen viittaa ennakoivasti jo kirjan kannen alaosassa (ks. ylhäällä) näkyvä maapallo, täysin uusi symboli virsikirjassa tuohon aikaan. Meillä on Helsingin yliopiston kirjastossa kirjan harvinainen ensipainos vuodelta 1704, eli juuri se, jonka kansikuva on tuossa edellä. Se saatiin Suomeen välillisesti Pietari Suuren kautta. Koska kirja on vanha ja arvokas, sitä on luettava yliopiston kirjaston erityislukusalissa.

Virren ja sen tekijän tarinaa

Jokainen virsi ja virsirunoilija sekä mahdollinen sävelmä pitävät sisällään kertomuksen. Kun sen oppii tuntemaan, virsi alkaa elää uudella tavalla. Väitöskirjaa varten jouduin ottamaan asioista selvää hyvin monenlaisissa olosuhteissa – siitä alkaen, ettei virsikirjaa juurikaan tunnettu Suomessa eikä sitä Saksassakaan ollut tutkittu. Jouduin työskentelemään hyvin itsenäisesti eri maiden kirjastoissa ja suurelta osin myös kehittämään tutkimusmenetelmän.

Myöhemmin olen työskennellyt virsitutkijana sekä itsenäisesti että mm. kansainvälisessä tutkimusprojektissa Saksassa (Editionsprojekt Das Freylinghausensche Gesangbuch: Edition und Kommentar, vuodesta 2000 alkaen). Pidin esitelmän myös mm. Freylinghausenin virsikirjan kansainvälisessä 300-vuotisjuhlakokouksessa Saksassa. Sen pohjalta kirjoittamani artikkeli julkaistiin  Tanskassa 2010. Erityisesti Saksassa tutkimustulokseni ovat ahkerassa käytössä (ks. esim. Glaubenswelt und Lebenswelten, Der ”Geistliche Würtz: ein radikalpietistisches” UNIVERSAL-Gesang ja  Expandierendes Forschungsfeld). Esim. googlettamalla löydät lisää.

Tällä hetkellä tutkin jokin aika sitten Kansalliskirjastoomme (ent. yliopiston kirjasto) hankittua, kansallisesti merkittävää virsikirjalöytöä (ks. esim. Kansalliskirjaston sivut ja Suvi-Päivi Koski: Yxi Wähä suomenkielinen Wirsikirja – Arvokas harvinaiskirjahankinta, -Kansalliskirjasto -lehti 2005/1):

hanskat
Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja 1600-luvulta

Tämän tutkimuksen myötä olen seikkaillut sekä Lounais-Suomessa että Ruotsin puolella varsinkin Tukholmassa. Kungliga bibliotekista on löytynyt kaikenlaista kiinnostavaa ja Gamla stanissa on jälkiä kirjaan liittyneestä 1600-luvun suurvalta-ajan historiasta. Ja myös esimerkiksi Riksarkivet (Ruotsin valtionarkisto) on ollut avuksi.

riksarkivet
Suurvalta-Ruotsin politiikan muinainen suurvaikuttaja, valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583-1654) ja minä Riksarkivetissa kesällä 2009.

Kirjallinen toimintani on laaja ja ulottuu vuodesta 1972 vuoteen 2009. Useimpien Suomessa, Saksassa tai Tanskassa painettujen artikkelien pohjana on ensin tieteellisessä kokouksessa Saksassa tai Suomessa pidetty esitelmä. Olen myös toiminut mm. papiston ja kirkkomuusikoiden kouluttajana.

VIRSITOHTORI JA MUITA KÄYTÄNNÖN SOVELLUTUKSIA

Tutkimus ei ole ollut minulle eristäytynyttä toimintaa tutkimuksen “norsunluutornissa”, vaan olen aina pyrkinyt hyödyntämään sitä myös seurakunnissa. Olen pitänyt tiedettä popularisoivia esitelmiä ja käyttänyt tietoutta myös messuissa, saarnoissa, hartauspuheissa yms. pieninä määrinä. Olen kertonut vaikkapa adventin tai  pääsiäisen virsistä ja laulattanut niitä kanttorin kanssa kanssa eri puolilla Suomea – myös esim. Lauttasaaren kirkolla kirkkokahveilla (2006) ja tuomiokirkon kryptassa (2009).

evangelisches
Kuva Saksin provinssin evankelinen virsikirja (painettu Hallessa 1911). Vanhemmissa saksalaisten ja eestiläisten virsikirjojen alussa on usein jokin Jeesuksen elämästä kertova kuva.

Taannoin järjestin ARMOLLINEN VIRSIKIRJA -näyttelyn monine hartaus- ja musiikkitapahtumineen (Johanneksen seurakuntatalo 2005) ja suuren VIRSIKIRJA 20 VUOTTA –NÄYTTELYN (Helsingin tuomiokirkon krypta 2007). Jälkimmäisen myös Helsingin Sanomat noteerasi myönteisesti.

poytaVirsikirjoihin voi liittyä henkilökohtaisia muistoja.

Yllä näkyvän kuvan nuori tyttö, Leila Hyöky (keskellä), sai edessä vasemmalla olevan virsikirjan kauan sitten rippilahjaksi. Asiasta löytyi myös hänen päiväkirjamerkintänsä. Sen jäljennös on edessä vasemmalla. Oikealla puolella häämöttävässä kuvassa on taas sen edessä olevan suomalaisen virsikirjan vanhempi omistaja. Kuvan takana näkyy koristeellinen saksalaisvirsikirja 1800-luvulta. Virsikirjanäyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 2007.

Ennen näyttelyitä helsinkiläisillä on ollut mahdollisuus tuoda vanhoja virsikirjojaan “virsitohtorille” diagnostisoitaviksi. Moni heistä myös lainasi kirjansa näyttelyymme. Olen toiminut “virsitohtorina” myös mm. kirjamessuilla (Helsingin yliopiston kirjaston eli nykyisen Kansalliskirjaston osasto 2005). Kysyttävää on aina riittänyt ja kirjoja tulee analysoitaviksi vielä paljon näyttelyiden jälkeenkin. Edelleen ihmiset eri puolilta maatamme toimittavat minulle vanhoja virsi- ja laulukirjoja analyysin tekemistä varten. On hyvä tuntea omia juuriaan.

virsitohtori
Virsitohtori Helsingin tuomiokirkon kryptassa tarkastelemassa diagnoosia varten tuotua vanhaa virsikirjaa, joka yllättäen osoittautuu vuoden 1702 suomalaiseksi koraalikirjaksi.

TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA JA ESITELMIÄ (uusimmat, 2009-)

Olen harjoittanut julkaisutoimintaa vuodesta 1972 alkaen ja harjoitan edelleen.

A. Uusimmat tieteelliset esitelmät ja tieteellisissä julkaisuissa painetut/ painettavat artikkelit ja arvostelut (Saksa, Tanska, Suomi):

1. Die pietistische Erfahrungstheologie der Freylinghausenschen Gesangbücher und ihre Kritiker. -Sektioesitelmä III kansainvälisessä pietismin tutkijoiden konferenssissa Halle-Wittenbergin yliopistossa (Franckesche Stiftungen): ”aus GOttes Wort und eigener Erfahrung gezeiget”. Erfahrung – Glauben, Erkennen und Handeln im Pietismus III. Internationaler Kongress für Pietismusforschung 31.8.-2.9.2009. Ilmestyy Saksassa 2012/2013.

2. Zur Anthropologie der Freylinghausenschen Gesangbücher. -Alter Adam und Neue Kreatur. Pietismus und Anthropologie. Beiträge zum II. Internationalen Kongress für Pietismusforschung 2005. Hallesche Forschungen 28/2. Tübingen 2009.

3. Nyt kylmäin maiden ääriin, Ja leutoon Indiaan … Näkökulmia Suomen Lähetysseuran menestyskokoelman Hengellisiä lauluja ja Wirsiä taustaan.
-HYMNOS. Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirja. Helsinki 2009.

4. Zur Rezeption des Freylinghausenschen Gesangbuches in Schweden, in Finnland und in Estland des frühen 18. Jahrhunderts I. -Hymnologi. Nordisk tidsskrift udgivet af Salmehistorisk Selskab & Nordhymn. Nr. 1/2010. Løgumkloster 2010. Perustuu sektioesitelmään (Halle-Wittenbergin Martin Luther-Universität, Franckesche Stiftungen 29.9.-2.10. 2004, kansainvälinen hymnologinen symposium Singt dem Herrn nah und fern Das Freylinghausensche Gesangbuch im Spiegel seiner 300-jährigen Wirkungsgeschichte.

5. MONIPUOLINEN APUNEUVO VIRSIEN YSTÄVILLE. Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret. Helsinki 2008. Kirjapaja. 744 s (kirja-arvostelu). –Suomen Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Helsinki 2010.

Lue lisää: Vanhemmat tieteelliset ja seurakunnalliset esitelmät, artikkelit ja muut julkaisut 1976-2008

KIRKOLLISIA, VUOROVAIKUTTEISIA ESITELMIÄ JA TILAISUUKSIA (UUSIMMAT):

1. Virsitohtorin vastaanotolla I-II. -Kirkon lähetystyön juhlavuosi 2009. Juhlavuosiseminaari Lähetyskirkossa 10.11.2008. Ks. myös PDF.

2. Totuuden Henki … tietomme siunaa. Virsitohtorin vastaanotolla. Esitelmä tieteen ja taiteen kristillisen tukisäätiön apurahojen 2008 julkistamistilaisuudessa Pyhän Sydämen kappelissa 27.11.2008.

3. Hoosianna, Daavidin Poika! Adventin ja joulun virsiä ja lauluja – asiaa virsien synnystä ja niiden tekijöistä. Helsingin tuomiokirkon krypta 2.12.2008

SLS:n 150-vuotisjuhlanäyttelyn KULLEKIN HÄNEN OMALLA KIELELLÄÄN (tuomiokirkon krypta 17.-29.1.2009) oheistilaisuudet:

a. Kirkkautta kohti kulje. Laulutunti. Yhteislaulua ja virsitietoutta
Lauletaan yhdessä -ryhmä, kanttori Markku Turunen, Martti Ahlström 21.1.2009.

b. Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta. Suomen Lähetysseura, Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelma ke 28.1.2009 (Kohtaamispaikkana krypta).

4. Käykäämme nyt Jerusalemiin. Yhteislauluilta – Kärsimysajan lauluja ja virsiä Suvi-Päivi Koski, kerronta, piano, Ilkka Koski, vetopasuuna (Kohtaamispaikkana krypta 8.4.2009). Samalla teemalla laulettiin kryptassa myös 2010 ja 2011.

5. Pääsiäisen ilolauluja ja -virsiä. -Yhteislauluilta & tietoa virsistä (2. pääsiäispäivä 13.4.2009). Suvi-Päivi Koski & Olli-Pekka Ylisuutari (tuomiokirkon krypta). Samalla teemalla myös 2010 ja 2011.

6. Johann Anastasius Freylinghausen ja Hallen orpokodin virsikirja 1704.
-Hymnologinen ilta Tammisaaren kirkossa 16.9.2009.

7. Nyt kylmäin maiden ääriin ja leutoon Indiaan … Lauluja ja virsiä lähetyksestä ja adventista. Munkkiniemen kirkko 26.11.2009.

8. Hoosianna, Daavidin Poika! Adventin virsiä ja lauluja – yhteislauluilta yhdessä Harri Viitasen (piano, urut) ja Jouko Terävän (vetopasuuna) kanssa. Helsingin tuomiokirkon krypta 2.12.2009. Samalla teemalla lauloimme innokkaasti myös 2010.

Lue lisää: Vanhemmat tieteelliset ja seurakunnalliset esitelmät, artikkelit ja muut julkaisut 1976-2008